Musiikkituotannossa artistien kappalevalinnat menevät usein niin, että tuotantoyhtiön edustajat keräävät ison joukon sävellyksiä, jotka mahdollisesti sopisivat laulajalle. Sitten istutaan alas tuottajan kanssa suorittamaan valintaa. Mietitään miten kappale sopii artistin tyyliin, olisiko se teknisesti laulettava, pohditaan kappaleen kaupallista potentiaalia jne. Kaltaiseni ”vapaa” laulaja, joka toimii ilman kaupallisia intressejä, pääsee paljon helpommalla. Minä esimerkiksi mietin ensiksi tykkäänkö kappaleesta tai onko kappale minulle merkityksellinen tai onko se ollut matkassani elämäni varrella.
Tällainen viimemainittu on dramaattinen, unkarilainen tango Rakkautta ei se ollutkaan. Se muodostui minulle läheiseksi eräässä elämäni vaiheessa, jolloin laulun sanat ”liippasivat liki”. Minun tuli laulettua sitä yksinäni, kitaralla säestäen ja silloin minusta tuntui aivan siltä kuin se olisi reväisty minun elämästäni. Täytyy tosin tunnustaa, että muutama muukin kappale teki minulle silloin saman tempun. No, onneksi elämäni sai myöhemmin paljon positiivisempiäkin sävyjä, joten loppu hyvin – kaikki hyvin 🙂
Mutt’ vaikka tiedän nyt mennyt leikki on, sen silti siedän, kun luonas’ olla sain, tuokion…
Jaa tämä artikkeli
Rakkautta ei se ollutkaan
Alkuperäiseltä nimeltään Liebe war es nie-kappaleen on säveltänyt unkarilainen Alfred Markush. Kappaleen ensilevytys tapahtui Berliinissä 1932, jolloin sen levytti Emil Roosz’in orkesterin säestämänä Austin Egen. Säveltäjästä on olemassa kovin rajoitetusti tietoja, mutta sen verran voin kertoa, että Fred (Alfred) Markush oli Unkarin juutalainen, joka syntyi Budabestissä 1883 ja muutti emigranttina Yhdysvaltoihin. Hän kuoli vuonna 1946 New Yorkissa. Hän sävelsi pääasiassa musiikkia teattereihin ja elokuviin. Paremmin sen sijaan tunnetaan hänen tuotantonsa kevyen musiikin alalla. Tunnettuja Suomessa julkaistuja sävellyksiä ovat hänen tuotannostaan mm. Eldankajärven jää, Jos rakas sulle oisin ja tämän kertainen kappaleeni Rakkautta ei se ollutkaan. Tämän jälkimmäisen kappaleen suomalaiset sanat on tehnyt vanha tuttavamme Sauvo Puhtila.
Kappaleen tulo Suomeen kesti huomattavan kauan. Ensimmäisenä sen levytti Suomessa itse kuningas Olavi Virta 1957. Heti perään, seuraavana vuonna, sen levytti myös Kalevi Korpi. Sen jälkeen saatiin seuraavaa levytystä odottaa aina vuoteen 1965, jolloin sen levytti Eino Grön. Merkillistä tässä asiassa on se, että tämä Eikan levytys julkaistiin vasta kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1968. Muita levyttäjiä ovat olleet Eero Savolainen (1974), Markus Allan (1975), Reijo Taipale (1990), Erkki Junkkarinen (1990), Arja Saijonmaa (1994) ja Petri Ritari (1997). Vain tunnetuimmat luetellakseni.
Nyt onkin taas aika kuunnella Oken version kappaleesta. Video on sivun ylälaidassa. Hyvää kesää kaikille!
Jaa tämä artikkeli
Liity Oken VIP-klubiin
