Vihreät niityt-kappale tuo aina mieleeni INTIN ihanat päivät. Paljosta soittamisesta kovalla volyymilla on ollut sellainen ikävä sivuvaikutus, että kuuloni ei ole aivan tip top. No tämä tietenkin huomattiin kutsunnoissa ja niinpä minut määrättiin Gyltön Rannikkotykistörykmenttiin. Ajattelivat varmaan, että kun ei se mitään kuule, niin sopii hyvin tykistöön 🙂 Jos joku ei tiedä missä Gyltö sijaitsee, niin voin vinkkinä sanoa, että aika kaukana saaristossa.

Astuin sitten aikanani palvelukseen ja ensisäikähdyksestä toivuttuani, perustin heti alokasorkesterin. Täytyy myöntää, että perimmäisenä syynä oli viikonloppuloma, sillä pitihän meidän noutaa soittimet jo heti ensimmäisenä viikonloppuna. Eihän sitä ilman instrumentteja voi soittaa. Olen muistelevinani, että soittimia lähti noutamaan aika iso porukka, mutta myöhemmin soittoharjoituksissa näkyi paljon pienempi joukko. Soittoharjoituksien ajankohta pyrittiin tietenkin sovittamaan palveluksen mukaan. Kummasti meillä oli aina harjoitukset kun marssi tai TST kutsui.

Alokasaika on melko lyhyt orkesterin ohjelmiston rakentamiseen ja niinpä tarjontamme oli alokastanssiaisissa aika ohut. Ei siinä mennyt kuin vajaa pari tuntia ja kaikki kappaleet oli soitettu. Monet jopa useampaan kertaan. Luutnanttimme vähän hikeentyi meihin, kun linja-autojen tuloon oli vielä pari tuntia aikaa ja soitot oli jo soitettu. Luutnantin patistelun jälkeen päätimme minä, toinen kitaristimme, rumpali ja basisti esiintyä ex tempore (harjoittelematta). Tämä tarkoitti sitä, että minä sanoin kappaleen nimen. Kysyin oletteko joskus kuulleet. Jos vastaus oli myöntävä, niin sanoin sävellajin ja sitten mentiin. Pieni hiki siinä puski pintaan, kun jännitti niin perusteellisesti. Ensimmäinen kappale, jonka esitimme, oli Vihreät niityt. Se meni mainiosti, enkä unohda sitä tilannetta koskaan. Pitkälti toista tuntia soitimme tähän tyyliin. Ja tämä tapahtui monia vuosia ennen Nyhtää tyhjästä-ohjelmaa.


… On sadepilvet yllä niittyjen. Ystävääni mistään kai löydä minä en. Yön usvaan pois jo kaikki häviää. Sydämeni lämmön talvi hyydyttää …
REINO HELISMAA
Jaa tämä artikkeli

Vihreät niityt

Alkuperäisen levytyksen ”Greenfields” kappaleesta teki amerikkalainen Brothers Four lauluyhtye vuonna 1960. He eivät nimestään huolimatta olleet veljeksiä, vaan opiskelivat Washingtonin yliopistossa ja kuuluivat samaan Phi Gamma Delta veljeskuntaan 🙂 Kappaleesta tuli myyntimenestys ja hitti Jenkeissä ja se voitti RIAA:n ”Golden Disk” palkinnon (kultalevy). Veljeksillä oli samoihin aikoihin myös toinen suurhitti, ”Kesän vihreät niityt”, joka on John Waynen elokuvan ”Alamo” tunnuskappale. Vihreät niityt-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut kolmikko Richard Dehr-Terry Gilkyson-Frank Miller. He muodostivat aikanaan yhdessä Folk-trion nimeltään The Easy Riders. Suomalaiset sanat kappaleeseen on tehnyt vanha tuttavamme Reino Helismaa.

Suomalaiset ensiversiot kappaleesta tehtiin vuonna 1961. Sen levyttivät silloin Olavi Virta, Eila Pellinen ja Four Cats. Kappaleen levyttäjälista on muutenkin laaja ja mielenkiintoinen. Yli kymmenen levytystä tunnetuilta artisteilta ja siihen tuntemattomat lisäksi. Kappaleen ovat levyttäneet mm. Fredi (1974), Esko Rahkonen (1975), Aarno Raninen (1976), Kari Kuuva (1980), Francis Goya (1982 – kitara), Pasi Kaunisto yhdessä Eila Pienimäen kanssa (1983), Topi Sorsakoski (1986), Souvarit – Lasse Hoikka (1991), Tapani Kansa (1991), Eija Kantola (1994), Eino Grön (1999) ja Tarja Lunnas yhdessä Christer Sjögrenin kanssa (1999). Ilmeisesti kappaleessa on sitä jotakin, koska se on kiinnostanut näin monia ja erityylisiä artisteja.

Nyt onkin aika kuunnella Oken version kappaleesta. Video on sivun ylälaidassa.



Jaa tämä artikkeli

Facebookissa

Tilaa Oken Youtube-kanava

Muita kappaleita

Lokki

Lokki

Radiossa pyöri jokin aika sitten ohjelmasarja nimeltään Hitin kaava. Oken …
Lue lisää
Vieritä ylös