Kuuntele myös sota-ajan kappale Äänisen aallot
Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa – kertoo ikivanha sanonta ja onhan se sota aivan kamalaa. Mutta ei koskaan mitään niin pahaa ettei edes jotain hyvääkin. Viime sotien aikana tehtiin paljon hyvää musiikkia, joka osittain kimposi siitä tilanteesta missä elettiin. Armeijan viihdytysjoukot kävivät esittämässä hupailuja ja musiikkia sotilaille. Monista esiintyjistä tuli sodan aikana ja sen jälkeen hyvin suosittuja. Vaikeissa olosuhteissa tehty live-esiintyminen koulii kyllä ammattilaiseksi ja on hyvä opettaja jokaiselle muusikolle. Miehet oppivat tuntemaan esiintyjät rintamilla ja veivät tätä tietoa ympäri Suomen niemeä. Kotirintamalla elettiin puutteen ja säännöstelyn aikaa. Ihmiset halusivat hetken unohdusta arjen harmauteen ja musiikki toimi siinä hyvänä apuna. Ei ihme, että musiikkia soitettiin ja levytettiin paljon, sodasta huolimatta, sillä tarve oli suurta. Eräs mielenkiitoinen piirre sota-ajan musiikissa on se, että rintamien molemmilla puolilla saatettiin kuunnella aivan samoja levyjä ja pitää niistä, huolimatta siitä, että ”vihulainen” oli ne tehnyt.
Kauko Käyhkö
Kauko Käyhkö muistetaan ehkä parhaiten yhtenä Kipparikvartetin jäsenenä. Todellisuudessa hän oli hyvin monipuolinen muusikko, laulaja, sanoittaja, säveltäjä, näyttelijä ja juontaja. Hän esiintyi oopperoissa, elokuvissa, tanssilavoilla (mm. Dallapén solistina), radiossa ja televisiossa. Hän on levyttänyt ainakin 300 levyä laulajana, säveltänyt ja sanoittanut yli 100 hänelle rekisteröityä kappaletta. Lisäksi hän on ollut omien sanojensa mukaan mukana ainakin 1000 levyn levytyksessä. Hän mm. soitti kitaraa Viljo Vesterisen taustalla Säkkijärven polkassa.
Hänen tunnetuimpia levytyksiään ovat: ”Rovaniemen markkinoilla”, ”Moukan tuuri”, ”Kaksi vanhaa tukkijätkää”, ”Kirje sieltä jostakin”, ”Kangastusta”, ”Tunturisatu” ja ”Kalastaja-Eemelin valssi” – Tietenkin Kipparikvartetin hittien lisäksi.
Kauko Käyhkön uraan liittyy eräs hyvin erikoinen episodi. Kauko Käyhkö teki joukon kappaleita, joihin hän laittoi tekijäksi K. Raikko, mutta Elbe Häkkinen oli ehtinyt rekisteröidä nimimerkin nimiinsä aikaisemmin kuin Käyhkö. Asiasta mentiin oikeuteen. Oikeuden päätös oli, että Elbe Häkkinen saa Teosto-korvaukset näistä kappaleista, vaikka ne olivatkin Kauko Käyhkön tekemiä. Itse en oikein tajua oikeuden antamaa tuomiota, sillä kappaleet tiedettiin tarkkaan, eikä tekijästä ollut epäselvyyttä.
Kauko Käyhkön epäonneksi kaksi näistä sävellyksistä nousi sen ajan huippuhiteiksi: tämänkertainen kappaleeni Kirje sieltä jostakin ja toinen oli Kangastus (eli Kangastusta) – ei se Taipaleen tango vaan se, joka alkaa: ”Erämaahan eksyin kerran…” 🙂
… Nyt terveiseni sulle armain.
Tää kirje saapuu mailta Karjalan.
Taas aatokseni niin kuin varkain
sun luokses rientää taivaanrantahan.
Vaikk’ tykkein jyske täällä soittaa
ja hurme punaa hanget valkeat …
Kirje sieltä jostakin
Kuten jo kerroin Kirje sieltä jostakin-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Kauko Käyhkö. Hän myöskin teki kappaleen ensilevytyksen vuonna 1940 ja taustaorkesterina toimi legendaarinen Dallapé. Sen jälkeen saatiinkin odottaa pitkä tovi ennen kuin Kai Lind levytti sen vuonna 1971. Muita levyttäjiä ovat olleet Turuttaret (1974), Esko Könönen (1974), Teuvo Joutsela (1975), Erkki Junkkarinen (1985), Solistiyhtye Suomi (1989), Korsuorkesteri (1992) ja Eino Grön (1993). Vain ihan tunnetuimmat mainitakseni.
Nyt onkin aika humpata, marssia tai pomppia tämän Oken esittämän foksin tahtiin. Olkoon rauha kanssanne. Musiikkivideo on sivun ylälaidassa.
Jaa tämä artikkeli
Liity Oken VIP-klubiin
