Särkyneitä toiveita


Monelle musiikkia tarkemminkin seuraavalle lienee nimi Uuno Mattila aika outo. Hän oli säveltäjä ja sanoittaja, jonka julkaistu tuotanto ei ole kovin laaja. Uuno kyllä kirjoitti paljon musiikkia varsinkin sotavuosina. Saamieni tietojen mukaan hän sävelsi tai sanoitti vuosina 1935-1950 yli 150 kappaletta, mutta niistä on julkaistu vain kymmenkunta. Uuno Mattila oli aktiivinen musiikin harrastaja koko ikänsä. Hän soitti viulua ennen sotia tanssiorkestereissa ja toimi tanssiorkesterin johtajana. Silloin hän hän esiintyi mm. pääkaupunkiseudulla perustamansa Sävel-Veikot orkesterin kanssa. Jatkosodan aikana hän kokosi viihdeorkesterin, joka esiintyi sotilaille eri puolilla rintamaa. Sotien jälkeen hän päivätöidensä ohessa harrasti kuorotoimintaa ja oli mukana puhallinorkesterissa. Hänen säveltämänsä Karnevaaliprinsessa- ja Yöorvokki-kappaleet menestyivät mukavasti ennen sotia (Youtube on ystäväsi tässä asiassa :-). Mutta varsinaisen potin keräsi tango Särkyneitä toiveita, jonka sanoituksen hän myös teki itse. Georg Malmsténin 1940 levyttämästä dramaattisesta versiosta tuli sota-ajan hitti. Monet tuntevat tämän kappaleen, mutta erehtyvät luulemaan sitä Malmsténin omaksi sävellykseksi, vaikka sen on säveltänyt ja sanoittanut Uuno Mattila. Mattila kirjoitti tekemisensä huolellisesti vihkoihin ja kokosi näistä vihoista kolme ”kirjaa”, joissa hänen tuotantonsa kokonaisuudessaan on. Minulla jotenkin kaihertaa mielessä se, että mitä me suomalaiset olemmekaan saattaneet menettää, koska suurin osa tuotannosta jäi julkaisematta. Särkyneitä toiveita on mielestäni helmi tangojen joukossa. Olisikohan noissa kirjoissa ollut muita yhtä hyviä?

… Nyt olen yksin – en lohdutusta, en hyväilyä saa osaksein. Miks’ täytyi käydä mulle näin, et osattomaks’ onnesta jäin…
UUNO MATTILA
Jaa tämä artikkeli

Särkyneitä toiveita

Kuten jo aiemmin mainitsin Georg Malmstén levytti kappaleen 1940. Seuraavaksi sen levytti vuonna 1951 henkilö nimeltään Aimo Andersson. No, laskin vähän luikuria, sillä kyseessähän on legendaarisen Dallapé yhtyeen kantasolisti eli A. Aimo. Jostain syystä tämä levytys jäi vähän tuntemattomaksi, vaikka hyvä veto olikin. Mutta seuraava levyttäjä Eila Pienimäki (1960) teki versiostaan hyvin suositun. Eilan kaunis ääni ja surullinen kappale olivat yhdistelmä, joka upposi tansseissa käyvän kansan sieluihin. Tämän jälkeen kappaleen on levyttänyt joukko hyviä laulajia, kuten Veikko Tuomi (1964), Kalevi Korpi (1971), Erkki Junkkarinen (1972), Eino Grön (1973) ja Korsuorkesteri (1996). Siitä on myös olemassa lukuisia instrumentaaleja, joista erityisesti mieleeni on jäänyt yhtye nimeltä Takahikiän harmonikat. En ole tosin kuullut heidän versiotaan, mutta yhtyeen nimi on aivan pistämätön 🙂

Eiköhän tässä ole turistu ihan tarpeeksi, joten kuunnellaan minun versioni kappaleesta. Musiikkivideo löytyy taas sivun yläreunasta. Särkyneitä toiveita on tiukkaa tanssimusiikkia, joten tanssi mukana!



Jaa tämä artikkeli
Liity Oken VIP-klubiin
Tilaa Oken Youtube-kanava

Musiikkivideoita

Scroll to Top
×