Neljän tuulen tiellä

Ei tarvitse paljoakaan tutustua vanhempaan iskelmämusiikkiin, kun esille nousee kolmikko: Toivo Kärki, Reino Helismaa ja Tapio Rautavaara. Yleensä juttu meni niin, että Topi sävelsi, Repe sanoitti ja Tapsa lauloi ja se konsepti toimi todella hyvin. Monet suuret entisajan hitit olivat tämän yhteistyön hedelmiä, kuten ”Reppu ja reissumies”, ”Kulkurin iltatähti”, ”Laivat puuta, miehet rautaa” ja Neljän tuulen tiellä. Repe ja Tapsa kunnostautuivat myös säveltäjinä, puhumattakaan molempien herrojen muista saavutuksista. Melkoisia mestareita olivat nämä herrat aikoinaan. Kaikki kolme olisivat varmasti menestyneet vaikka olisivat syntyneet johonkin toiseen maahan kuin Suomeen.

Neljän tuulen tie on itse asiassa valtatie 21, joka kulkee Torniosta Muonion kautta Kilpisjärvelle. Luulen, että Helismaa ei kuitenkaan tarkoittanut tätä tietä, vaan laulun sanoituksessa on pikemminkin kyseessä paluu elämän perusarvojen äärelle. Tämän suomalaiset ovat aina löytäneet luonnosta ja metsästä. Jos sanoitusta miettii tarkemmin, saattaa sen käsittää myös uskonnolliseksi kokemukseksi: ”Löysin sinut sieltä, tiettömältä tieltä…”. Parantumattomana romantikkona olen kuitenkin ihmisten välisen rakkauden kannalla.

Levytyksiä

Hämmästyin kun asiaa tutkiessani törmäsin siihen, että alkuperäisessä levytyksessä vuodelta 1951 laulun laulaakin Matti Louhivuori. Mutta asiassa ei oikeastaan ole mitään merkillistä, sillä Rautavaara tuli kuvioihin vasta hieman myöhemmin ja Louhivuori oli 50-luvun alussa suosittu laulaja. Tunnetuin tulkinta kappaleesta on kuitenkin Tapio Rautavaaran levytys vuodelta 1964. Muita tulkintoja on oikeastaan vain Jaakko Ryhäsen versio vuodelta 1992. Tämä on mielestäni outoa, sillä sävellys on mitä hienoin ja sanat menevät suoraan sieluun. Siis ainakin minulla.

Eiköhän pistetä kuunnellen minun versioni kappaleesta 🙂