Joihinkin kappaleisiin jää kiinni. Ne kulkevat läpi elämän mukanasi. Etkä oikein osaa sanoa miksi juuri tämä kappale on sinulle tärkeä. Syitä saattaa olla monia ja kun mietit asiaa syvemmin, huomaat että kappale kantaa valtavan määrän muistoja joista et halua luopua. Minulle tällainen kappale on Olavi Virran sävellys Punatukkaiselle tytölleni. On totta, että siellä menneisyydessä on punatukkainen tyttö. Sekin on totta, että joskus lensin aatoksen siivin hänen luokseen. Mutta yhtä totta on se, että tämä on tavattoman hyvä suomalainen tango ja siihen liittyy lisäksi erittäin kiinnostava tarina.


Vedonlyönti

Tästä tarinasta on useita versioita, mutta kerron sen, jonka uskon olevan ainakin lähellä totuutta. Olavi Virralla alkoi 1950-luvun alussa mennä todella lujaa. Hän levytti paljon, esiintyi usein radiossa, oli Suomen suosituimpia keikka-artisteja ja hänen ympärillään vaikuttivat erittäin hyvät yhteistyökumppanit. Rahaakin alkoi tulla Virran omien sanojen mukaan ”ovista ja ikkunoista”. Eräänä aamuna Virta oli kokoontunut ”jenginsä” kanssa Colombian Aleksanterinkadun kahvilaan. Mukana olivat ainakin Lauri Jauhiainen, Kaarlo Valkama, Matti Viljanen ja ehkä myös Jaakko Borg. Virta kehuskeli siinä, tapansa mukaan, omia ansioitaan ja tämä tietenkin muita vähän keljutti. Kun Virta sanoi tarvitsevansa seuraavaksi päiväksi itselleen uuden tangon levytettäväksi, sanoi tähän joku vähän piruuttaan,

että varmaan herra Virta säveltää semmoisen käden käänteessä itse 🙂 Tästä häkeltymättä Virta innostui ja sanoi, että konjakkipullo vetoa, niin hän kyllä säveltää tangon, jos Jauhiainen tekee lauluun sanat. Tuumasta toimeen. Jauhiainen alkoi väsätä vaimonsa punaisen tukan innoittamana sanoja ja Virta tapaili siihen melodiaa. Valkama joka oli taitava sovittaja kirjoitti Virran tapailut ylös nuoteiksi ja puolessa tunnissa Punatukkaiselle tytölleni oli valmis. Olavi levytti sen Kaarlo Valkaman sovituksena ja kappaleesta tuli yksi Virran ikivihreistä. Ai niin, meinasi unohtua: Virta sai konjakkinsa (ja ilmeisesti Jauhiainen myös).

Huomaa! Olen kertoillut muistakin Olavi Virran sävellyksistä.


Colombian Aleksanterinkadun kahvila. Kuvaaja Aarne Pietinen. Museovirasto.
… Laulun siivillä silti nyt sydämeni käy punatukkaisen tyttöni luo. Vaikka ei sua luonani kuulu eikä näy, aatoksin luokses tulla mun suo …
LAURI JAUHIAINEN


Punatukkaiselle tytölleni – levytyksiä

Olavi Virta levytti kappaleensa itse kahteen kertaan. Ensimmäinen versio on vuodelta 1952 ja ”lopullinen versio” vuodelta 1963. Jälkimmäinen on ajalta jolloin Olavi Virran ääni oli aivan mielettömän hieno. Tämä ja kappaleen hankaluus aiheutti sen, että kovin harva tunnettu laulaja on uskaltanut tarttua siihen jälkeenpäin. Sen on levyttänyt joukko melko tuntemattomia artisteja 1970 ja 1980 -luvuilla. Suuremmista vain Markus Allan (1974), Topi Sorsakoski (1985), Kari Piironen (1989), Pedros Heavy Gentlemen (1993) ja Sakari Kuosmanen (1999).

Nyt onkin taas aika herkistyä Oken version pariin. Musiikkivideo on sivun ylälaidassa. Nupit kaakkoon ja tanssimaan!


Jaa tämä artikkeli

Facebookissa

Tilaa Oken Youtube-kanava

Muita kappaleita

Vieritä ylös