Olen ollut huomaavinani, että jos kappaleen säveltäjä tekee myös sanoituksen, on lopputulos usein enemmän kuin osiensa summa. Tämä johtunee siitä, että hän pystyy samanaikaisesti säätämään sekä melodian kulkua että sanoitusta tarpeen mukaan. Näin kappaleen sanoma ja melodian dramatiikka löytyvät paremmin toisensa, koska kaikki tärkeät elementit ovat luomisprosessissa mukana. Myöhemmissä säkeistöissä tämä ei luonnollisesti ole enää mahdollista, mutta kun perustukset on luotu hyvin, on niiden päälle hyvä rakentaa. Menestyneitä ”säveltäjäsanoittajia” on lukuisia, mutta mainitaan nyt vaikkapa parivaljakko Lennon-McCartney. Tai Unto Mononen, joka sävelsi ja sanoitti aika monet sävellyksensä yksin. Tällainen on myös tämän kertainen kappaleemme Yön hiljaisuudessa.
Yön hiljaisuudessa
on Unto Monosen tekemistä kappaleista ehdoton suosikkini ja hän vastaa sen sävelestä ja sanoituksesta. En oikein osaa sanoa mikä nostaa kappaleen ykköseksi mielessäni, mutta ehkä kokonaisuus vain toimii hyvin. Monosella on hurja joukko hyviä sävellyksiä, mutta tämä kappale jotenkin pistää sieluni kellot väräjämään. Tästä kappaleesta on olemassa kaksi tyyten erilaista sovitusta. Vanhempi on sovitettu tangoksi ja sen lauloi levylle Esko Rahkonen vuonna 1965. Toinen on ”biitti” ja se levytti Rauli ”Badding” Somerjoki vuonna 1983. Molemmat versiot toimivat hyvin vielä tänäkin päivänä. Rahkosen tangon intro on yksi parhaista, mitä kotimaisissa tangoissa olen kuullut – ja niitä on enemmän kuin muutama 🙂 Molemmat kipaleet löytyvät Youtubessa. Käykääs kuuntelemassa…
Minä päätin sovittaa oman versioni Baddingin tyyliin. Toivottavasti pidätte siitä.